Metsässä

Tänään oli taas mukava päivä. Päätimme lähteä koirien kanssa metsään. Ilma ei ollut mikään parhain, koska oli pilvistä ja aika koleaa. Koirien menoa se ei tosin haitannut yhtään. Kävimme samassa paikassa, missä viime talvenakin eli luontopolulla kävelemässä.

Aika hiljaista oli. Ei näkynyt muita ihmisiä tai edes eläimiä tai lintuja. Polku oli tosi liukas ja puista pudonneiden lehtien peitossa. Koiria ei uskallettu päästää irti. Ja hyvä ettei päästettykään. Luontopolun varrella on nimittäin lampi ja tämä lampi oli ohuen jääkerroksen peittämän. Harun piti rohkeana poikana mennä heti kokeilemaan jään kestävyys. Onneksi kesti. Ei kumpikaan koira molskahtanut.

Oli kyllä niin kiva lenkki, että voisi tehdä useamminkin. =) Makkaratkin maistuu tosi hyvälle oikealla nuotiolla paistettuna. Koiratkin saivat omat palansa. Tässä vielä muutama kuva.

Onpas se pienen näköinen.

Haru jään kestävyyttä kokeilemassa.

Riki nuotiolla.

Muuttopuuhissa

Ollaan Harun kanssa oltu muuttopuuhissa. Minulla loppui opiskelu Kemissä, niin päätimme muuttaa Raaheen. Opiskelu ei tosin loppunut vielä kokonaan. Vielä pitäis toinen harjoittelu suorittaa ja tehdä opinnäytetyö. Me asutaan nyt toistaiseksi vanhempien luona kunnes löytyy oma kiva kämppä (toivottavasti pian).

Kemiin jäi ihana koirapuisto. Se on sellainen kiva pieni saari meren rannalla, jota ei ole ollenkaan aidattu. Sielä käytiin Harun kanssa melkeen joka päivä. Aika lailla samat koirat sielä käy aina. Harvemmin tuli uusia. Pentuna Haru tykkäsi painia ja leikkiä muiden kanssa, nyt "vanhempana" pysytteli enemmän minun lähelläni tai vaelteli omia teitä. Joskus innoustui juoksemaan jonkun kanssa, mutta harvemmin muuten leikki.

Nartut oli tottakai tosi kiinnostavia. Tosin ei kaikki. Pari kertaa tänä syksynä piti karata nartun perään, mutta kyllä Haru oppi, kun lähdin aina heti pois, jos karkasi. Jäi onneksi siihen pariin kertaan. Viime talvena karkaili myös, kun pääsi jäätä pitkin pois puistosta. Talvella pidinkin taukoa, etten käynyt puistoilemassa ollenkaan.
Urosten kanssa Harulla tahtoi välillä olla pientä rähinää. Suurin osa uroksista tosin oli nuoria (Harun ikäsiä tai nuorempia). Johtuisikohan siis siitä.

Paljon Haru sai koirakavereita ja niitä tulee kyllä ikävä. Puistossa käy tosi ihania koiria ja ihmisiä. Harmittaa, ettei Raahessa kunnon koirapuistoa ole. Pitää varmaan joskus viikonloppuna ajella Kemiin tai Ouluun ihan vaan koirapuiston takia. =D

Laitan enemmän muuttokuvia Harun kuva-albumiin. Harmi vaan, ettei koskaan koirapuistoon muistanut ottaa kameraa mukaan.

Paljon onnea Haru!

Perjantaina 8.5. oli Harun 1-vuotis synttärit. =) Aika menee ihan kamalan nopeasti. Tuntuu, että ihan vasta odottelin pentujen syntymistä ja jännitin, että syntyykö tarpeeksi pentuja. Syntyihän niitä neljä suloista pentua; kolme valkoista ja Haru. En ole katunut yhtään, että koiran hankin. On siitä niin paljon iloa, vaikka myöskin vähän vaivaa.
Vielä ei olla Harun kanssa mitään alettu harrastamaan. Kesällä ajattelin kokeilla tokoa, jos alkaa kursseja ja myöhemmin ehkä agilityä.

Uusia lelu.


Haru sai lahjaksi myös ydinluun.

Metsässä

Tänään käytiin taas poikien kanssa metsässä. Käytiin luontopolkua pitkin kävelemässä. Onneks sinne oli tallattu polku, niin ei tarvinnu umpihangessa kävellä ja kyllä se hanki paikoin kanto ihmistäki. Ihana ilma oli, kun aurinko paistoi. Tuonne pitää mennä sitten kesällä uudestaan. Oli niin kaunista.
Pojilla oli ihanaa, kun saivat juosta vapaana. Haru juoksee lähinnä Rikin perässä. Harvemmin lähtee omille teilleen. Harulle tuli välillä väsy ja se jäikin hankeen makamaan.
Loppu päivä meneeki pojilla varmaan nukkuessa. Ainaki Haru näyttää tosi väsyneeltä.



Tuli vähä kirkkaita kuvia.


Haru hyppää tosi korkeelle.


Tällasen ne pojat löysi. Vissiin joku eläin on tuolta avannosta tuonu hauen ja syöny sen. Siellä oli pari isoa hauen päätä ja muita osia. Onneks ei päät kuitenkaan koirille kelvanneet. Haru tosin löysi pyrstön ja se suussa piti sitten juosta ympäriinsä.

Hukka

Torstaina meillä kävi kylässä isovillakoiran pentu Hukka. Aluksi Hukkaa vähän pelotti, kun Haru vaan haukkui koko ajan.


Tutustumista

Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun oli tutustuttu ja alkoi juokseminen ja leikkiminen. Pojillä näytti olevan hauskaa. Lopussa meinasi mennä jo vähän turha rajuksi, kun kumpikaan ei tahtonut alistua.


Välillä Haru oli voitolla...

.
...mutta yleensä se taisi olla näin päin.

Eilen Harulla ja Rikillä alkoi valtataistelut. Koko päivän ne vuorotellen alistivat toisiaan. Ruoasta oli myös kiistaa. Kun Riki oli syönyt, se tunki törkeästi kuononsa Harun kuppiin, vaikka Haru oli vielä syömässä. Iltaruoalla Rikin piti välttämättä saada syödä Harulle tarkoitettu ruoka (syövät kyllä samaa ruokaa).
Tänään tuo alistaminen on jatkunut, mutta aamulla osasivat jo ihan nätistikin leikkiä. Tappelua ei onneksi ainakaan vielä ole tullut.

Jäällä

Viime tiistaina päästiin Rikin kanssa käymään meren jäällä. Mua ei pelottanu yhtään. Äiti ei vaan oikeen antanu mun juosta vapaana. Ei vissiin oikeen tykänny, ku lähin muiden ihmisten perään juoksemaan. No kyllä se kuitenki anto mun vähä olla vapaana. Huomasinki ihania lintuja siellä kauempana ja niitähän piti lähtä kattomaan.
Sieltä löyty sitten vähä muutaki. Nimittäin jäisiä kaloja. Niillä oli kiva leikkiä ja yrittää järsiä.


Minä


Riki


Kala

Joulu ja uusi vuosi

Joulu meni ihan kivasti. En kyllä oikeen ymmärrä siitä mitään, mutta kinkku tuoksui tosi hyvälle. Saatiinpas vähän Rikin kanssa sitä maistaakin. ;)
Riki odotti kovasti lahjojen aukaisua. Se vaan kyyhötti siellä joulukuusen alla lahjojen vieressä. Minä en oikeen lahjoista välitä. En myöskään vielä osannut niitä avata, vaikka yritin katsoa Rikistä mallia.
Uuden vuoden aatto meni autossa istuessa ja touhutessa. Oltiin tulossa Nurmijärveltä juuri silloin. Jotain paukettakin kuului. Kuulemma raketteja ammuttiin. Kotona välillä vähän haukahtelin paukkeelle, mutta eipä tuo minua haitannut.

Tässä vielä kuva joululahjoistani. Harmitti, etten saanut yhtään lelua. Onneks Riki sai pari kivaa lelua ja niillä ollaan yhdessä leikitty. Näiden hienojen pyyhkeiden lisäksi sain myös ruokakupin, pienen pussin ruokaa ja possun korvan. Korva oli tietenkin paras ja sen söin heti.